Asuessani Italiassa, tutustuin erääseen nuoreen tyhjiöinsinööriin, joka suunnitteli tehtaiden kokoonpanolinjojen tyjiöautomatiikkaratkaisuja. Hänen ongelmansa oli alkoholismi. Hän tarvitsi4 keskiolutta heti herättyään pystyäkseen toimimaan normaalisti. Päivän mittaan meni muutamia oluita tai joitakin lasillisia punaviiniä. Hän ei tosin juonut itseään konttauskuntoon vaan pysytteli pienessä hiprakassa koko päivän.

Hän aloitti kehittämäni kofeiinimyrkytyshoidon ja viikon kuluttua hänen ei tehnyt enää mieli aamukaljoja. Kolme kuukautta aloittamisen jälkeen hän oli Ranskassa suunnittelemassa jonkin tehtaan tuotantolinjaa. Hänen alkoholin käyttönsä normalisoitui alle Italian kansallisen keskiarvon. Hänen alkoholin kulutuksensa oli supistunut ½-1 lasilliseen punaviiniä kerran tai pari viikossa, kun hän kävi syömässä vanhan isänsä luona. Tämän lisäksi hän oli sattunut tapaamaan vanhoja opiskelukavereitaan ja ottanut hieman reilummat kännit jatkamatta juomista seuravana päivänä. Hän pääsi eroon kierteestä ruoka-aineisiin perustuvalla elämäntavan muutoksella ja sillä, että hän halusi lopettaa juomisen.

Toinen tapaus sattui Suomessa. Eräs mieshenkilö, joka joi päivittäin aika reippaasti, kärsi tähystämällä diagnosoidusta Chronin taudista. Hän lopetti kofeiinin käytön ja ryhtyi syömään päivittäin halvaa, mutta ei muuttanut ruokailutottumuksian. Parin viikon kuluttua hän kertoi, että vaikka olisi juonut itsensä konttauskuntoon, hänelle ei tullut minkäänlaista krapulaa jos hän söi halvaa tarpeeksi ennen nukkumaanmenoa. Hän ei kuitenkaan päässyt eroon alkoholista, koska ei halunnut.

Kolmen vuoden kuluttua hän soitti minulle ja kertoi olleensa suolen tähystyksessä. Lääkäri oli todennut, että suolessa ei näkynyt minkäänlaista merkkiä siitä, että hänellä oli ollut aiemmin Chronin tauti.

Alkoholi kiihdyttää virtsahappokiteiden sulamista jolloin kofeiinin pitoisuus veresä nousee yli myrkytysrajan. alkoholin lamauttava vaikutus estää oireita ja saatta ehkä vähentää myös stressihormonitasoja, jolloin munuaiset pystyvät poistamaan kofeiinin uratteja verestä virtsaan. Aamulla alkoholi on pilkkoutunut, mutta kofeiinin virtsahappokiteiden sulaminen on ollut niin voimakasta, että nestemäiset uraatit aiheuttavat kofeiinimyrkytyksen oireita, jotka heikkenevät sitä mukaa, kun kofeiinipitoisuus veressä laskee tuoreen kofeiinin sitoessa virtsahappoja kudoksiin, jolloin syntyy kofeiinin vieroitusoireita, kuten päänsärky, masennus, ahdistus, ripuli jne. Illalla syöty halva neutraloi ja sitoo itseensä myrkylliset uraatit yön aikana.

Itsellänikin on kokemusta tästä. Olin ollut 3½ vuotta ilman alkoholia kun Tallin-Film kutsui minut viikon vierailulle Tallinnaan neuvostoajan loppupuolella. Ensimmäisenä aamuna menimme aamiaiselle ja tullessani kassalle, minulta kysyttiin 50 tai 100 grammaa. En tajunnut mistä oli kysymys ja kaverini selitti, että aamupalaan kuului vodka-annos. Siitä alkoi viikon putki kaviaaria ja konjakkia ja muita herkkuja.

Kun tulin Suomeen, olo oli tosi kurja ja luulin, että olin saanut ruokamyrkytyksen. Ajomatka Helsingistä kotiin meni siten, että ajoin kolmasosan ajasta, kolmasosan nukuin, ja kolmasosan istuin vessassa elämäni karmeimmassa ripulissa. Oireisiin kuului myös kuume j anka viluisuus. Kotona yritin lievittää oloa aktiivihiilellä, mutta sillä ei ollut muuta vaikutusta kui, että ripuli muuttui täysin mustaksi. Tila kesti kaksi viikkoa. Sama ilmiö toistui 2001 ollessani 3 kuukautta kiertelemässä Espanjaa ja Portugalia. Kun juominen loppui ja lähdin ajamaan Suomea kohti, tutustuin samalla jokaiseen käymälään matkan varrella.

Kofeiini on erään asiaa tutkinen professorin mukaan porttihuume riippuvuuksiin. Riippuvuus toimii aivoissa tietämäni mukaan samalla tavalla pakkomielteisenä tarpeena tietynlaiseen käyttäytymiseen. Riippuvuuden kohdo voi olla päihde, tai käyttäytymisriippuvuus, kuten pelaminen, uhkapeli, shoppailu, seksi, jne.